CLICK HERE FOR THOUSANDS OF FREE BLOGGER TEMPLATES »

perjantai 19. syyskuuta 2008

Laiskat kädet

En ole pitkään aikaan ehtinyt tai edes jaksanut väkertää näitä huopakäsitöitä. Huomasin kuitenkin, että muutama raukka on jäänyt ihan kokonaan esittelemättä. Pidemmittä puheitta annan siis kuvien puhua puolestaan.

Sininen kukkaro pitsikoristeilla.

Pilvipenaali.

Vihreä penaali kukkakoristeilla.

Oma suosikkini on ehdottomasti tuo sininen pitsikukkaro. Huopa ja pitsi sopivat omasta mielestäni hurjan hyvin yhteen.

Huomenna voisin kuvailla tämän viikon kirppislöytöjä, mutta nyt pitää vähän siivota. Kaveri on tulossa ja vietetään oikein virallinen tyttöjen "yökylässä-ilta". Tylsän perjantain piristykseksi voisin vinkata paria äärimmäinen koukuttavaa peliä:
Karaoke Party
Bubbles

Ihanaa viikonloppua!

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Syksy vie mehut

Miten viikko onnistuukin valumaan käsistä näin nopsaan? Ja silti tuntuu, etten ole saanut yhtään mitään tehtyä. Ainoat konkreettiset aikaansaannokseni oli tällä viikolla säilytyslaatikoiden osto Ikeasta ja tämän alla olevan Bambi-taulun väkertäminen. Tarkoitus olisi muokata sisustusta vähän graafisemmaksi ja käyttää enemmän harmaata, hopeaa ja valkoista, joten tämä pieni söpöläinen liittyy myös tähän projektiin. Tiistaina mennään verho-ostoksille ja silloin myös alkaa kankaanpainantakurssi!


Tämä viikko on vienyt minusta kaikki mehut. Tällä viikolla alkoivat yliopiston tarjoamat edulliset liikuntatunnit ja olin jo suunnitellut tsekkaavani ainakin bailatinon ja salsa aerobicin, mutta olen ollut ihan liian väsynyt. Herään aamulla usein jo kahdeksalta, vaikka herätyskello soisi vasta 9.30. Siis haloo, voisin kölliä lakanoiden välissä vielä 1,5 tuntia! En vain saa enää nukuttua, kun kaikki asiat pyörivät mielessä. Iltaisin olen sitten sammunut sohvalle puoleksitoista tunniksi kuin saunalyhty. Joka päivä käyn tallilla ja lenkitän koiran. Mitään muuta en saa aikaiseksi. Tai no, telkkaria katsellessa näpertelen välillä 3D-kuvia. Tänään vietin pitkästä aikaa hetken jopa kaverin seurassa, kun kiiruhdin hänen kanssaan kirpputorille. Tarkoitus oli löytää joku mukava värikäs yläosa ja ehkä jotain mielenkiintoista sisustustavaraa, mutta sen sijaan mukaan tarttuivat ruskeat cityshortsin (Zara) 3 eurolla. Ja tämän reissun jälkeen tuhisin sitten sohvalla taas päikkärini.


Miten syksy ja stressi vaikuttaa sinuun? Ja ennen kaikkea, onko kenelläkään mitään mahtavaa neuvoa miten selättää väsymys, stressi ja aikaansaamattomuus? Ja kyllä, minä ulkoilen päivittäin useampaan kertaan, syön kunnon ruokaa ja napsin vitamiineja. Hulluinta tässä on se, etteivät yliopiston kurssitkaan ole vielä alkaneet ja minun stressihormonit huitelevat varmaan taivaissa. Huomenna jos jaksaisin raahautua uimaan niin ai että voisi tehdä hyvää. Siis JOS jaksan, enkä nukahda taas sohvalle.

Siihen asti... zzzzzz.

Kuva

keskiviikko 27. elokuuta 2008

Jotain vaaleanpunaista tuskaani, kiitos.

Keskiviikko. Viimeiset pari päivää ovat olleet aika tuskaiset. Olen suorittanut kesällä kursseja ja tämän kuun loppuun mennessä pitäisi palauttaa niihin liittyvät esseet. Maanantaina sitten fiksuna tyttönä tajusin, että kuun viimeinen päivä on sunnuntai ja kaiken lisäksi oppiaineen toimisto on auki ainoastaan torstaihin asti. Ja esseet olivat siis tuossa vaiheessa kesken. Lisäksi omistan erittäin tempperamenttisen tulostimen, joka saattaa millä hetkellä tahansa heittää hanskat tiskiin, joten viime tinkaan ei auta tulostamista jättää. Nyt on onneksi enää yksi essee kesken, mutta voi naama sentään miten hankalaa sitä on tehdä. Postmodernit ja dekonstruktiot vaan pursuilee korvista. Niin, ja huomenna on hammaslääkäri. Yhyy. Taas lähtee yksi viisaudenhammas. Onneksi en ole ehtinyt edes sitä jännittää, kun olen temppuillut näiden esseiden kanssa.

Välillä olen pitänyt taukoa kirjoittamisesta ja niin syntyi äidille synttärikortti.


Ja lisää huopaa. Tämä puudeli on ollut valmiina jo yhden iäisyyden, mutta vasta nyt sain aikaiseksi piristää sillä vanhaa ja tylsää laukkua.


lauantai 23. elokuuta 2008

Voihan huopa!

Ihanaa! Tänään ei ollut herätyskelloa soittamassa ja sai nukkua ihan niin pitkään kuin huvitti. Siis puoli kymmeneen, koska pieni karvapallo piti kiikuttaa ulos asioimaan. Sen jälkeen suunnistin kangaskauppaan. Olen ostanut aiemmin kaikki huopani askarteluliikkeistä sellaisina noin A4-kokoisina paloina. Äiti vinkkasi, että kangaskaupoista varmasti saa rullasta edullisemmin ja niinhän se olikin. Mukaan lähti sekä kauan kaipaamaani sinistä että söpöä vihreää huopakangasta ja säästin samalla useamman euron. Jee! Löysin myös kivoja nappeja, joita varmaan nähdään vielä tulevissa askarteluissani.


Eilen sain vihdoinkin tietooni yliopiston kurssiaikatauluja ja voihan kökkö. Jos lisäkursseja ei tule, minulla on koulua ainoastaan yhtenä päivänä viikossa ja silloinkin neljä tuntia. Muulloin suoritan kursseja itsenäisesti ja tenttimällä. Harmittaa, koska olen jo niin paljon kursseja yksin läpi ahertanut, että luennoilla istuminenkin maistuisi jo mieluusti. Koska ihan oikeaa koulua ei juuri ole, ilmoittauduin sitten eilen lohdutukseksi kankaanpainantakurssille! Hihii! Odotan sitä todella innolla ja kurssin tuotoksia tulen varmasti tännekin laittamaan näytille.

Lopuksi vielä karvaisen kaverini aamuilme. Tältä näyttää ihan väsy poika, joka ei millään jaksaisi nousta.


What a great day! There was no need to get up too early. Luxurious. I went to shopping and bought some felt and buttons. You'll see my creations later. I also signed up to a textile printing course and I'm extremely exited. Above you can see my doggy in the morning reeeeally tired. So cute!

torstai 21. elokuuta 2008

So much to do and so little time...

Päivässä voisi todellakin olla enemmän tunteja. Enemmän valoisia tunteja vielä kaiken lisäksi. Tai sitten minun pitäisi vain olla energisempi ja aikaansaavempi. Ideoita minulla on päässä vaikka kuinka, mutta jotenkin tunnit valuu käsistä niin, ettei edes ehdi opiskelujuttuja tehdä saati askarrella. Tuntuuko muista, että pimenevät illat imaisevat sohvan pohjalle ja syövät tunteja päivästä?

Sitten itse asiaan. Huopakangashupsutukset ovat siirtyneet nyt myös kehyksiin. Myös Liisa Ihmemaassa -teema jatkuu, sillä tämä teepannu on saanut kirjasta innoituksensa. Voitte varmasti kuvitella miten innoissani odotan Tim Burtonin versiota Ihmemaasta. Miten ikinä jaksan odottaa vuoteen 2010?! Onko kukaan muu yhtä hätähousu?


Lisää näitä on tulossa.

I've been so busy. I just wish there would be more hours in a day, but then again maybe it's me who should be more energetic.

I've moved felt into frames. That tea pot is inspired by Alice in Wonderland, again... You may guess how exited I am to see Tim Burton's version of Wonderland in 2010!

tiistai 19. elokuuta 2008

Tossutuunausta

No niin. Taas on vierähtänyt useampi päivä viime postauksesta, mutta syytä kiireitä ja niistä johtuvia päänsärkyjä. Seli seli siis. Sain eilen viimeinkin valmiiksi uusien tossujeni tuunauksen. Löysin suloiset ruskeat sammaritossut alelaarista ja olinkin tietämättäni etsinyt juuri sellaisia. Nauhoja kengissä ei tosin ollut, mikä ärsytti minua suuresti.

I found these cute brown cordyroy shoes from sale, but without any shoelace they looked quite boring.


Ratkaisin ongelman söpöllä vaaleanpunaisella satiininauhalla. Pitäkää minua höpsähtäneenä, mutta nämä kaunokaiset pääsevät ulkoilemaan koko kauneudessaan heti, kun ylipäätään jaksan vapaa-aikanani ovesta astua ulos muuallekin kuin kauppaan. Vaaleanpunainen näyttää ystävystyvän hyvin syvän ruskean kanssa. Oikeastaan lopputulos tuo mieleen Sofia Coppolan Marie Antoinette -leffan. Kai olette bonganneet leffassa vilahtavat Converset?

I solved my problem with pink satin lace. I think the pink-brown combination looks very well and reminds me of Sofia Coppola's movie Marie Antoinette. What do you think?


Yhden rintakorun olen myös ehtinyt väkertää. Tässä teille muffinssi! Herkkuja mielessä siis.

Do you have a sweet tooth? Here is 'a muffin cutie' again.


Edelleen joudun lykkäämään myytävien tuotteiden esittelyä, koska oma hovikuvaajani on mokoma iltavuorossa. Lisäksi haluaisin kiireiltäni ehtiä askarteluliikkeeseen, koska mahtava idea muhii jo päässäni. Mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt sukellan sisustusunelmiin.

perjantai 15. elokuuta 2008

Huonon omantunnon postaus

Viimeksi olen kirjoittanut maanantaina, joten omatunto on pikkuhiljaa alkanut kolkutella takaraivossa. Viime päivät ovat kuitenkin kuluneet tiiviisti hevostalleilla, joten kovinkaan paljon en ole ehtinyt askartelemaan tai ompelemaan. Sen sijaan ajattelin esitellä pari mukavaa juttua meiltä kodista.

My last post is from Monday so it's about time to write something. I've spent my days in horse stables so I haven't had the time to be crafty and creative. In stead of showing the work of my own hands I decided to share some of my favourite things in our home.

Ylemmässä kuvassa näkyy yksi paikka kodistamme, johon on kerääntynyt minulle tärkeitä esineitä. Oikeastaan tämä on meidän eteisemme, joten tämä näky tervehtii jokaista sisääntulijaa. Seinällä olevan taulun raamit on peritty. Ensin ne kuuluivat tädilleni, joka lahjoitti ne äidilleni, jolta minä ne sitten sain. Alunperin raamit olivat kuluneet ja valkoiset ja niissä oli auringonhaalistama maalaus tytöstä. Minä näppäränä maalasin raamit hieman räväkämmiksi ja löysin ihanan eläinlääkäri/vintage-aiheisen kuvan, joka sopi niihin mainiosti.

Ruusukuvioinen rasia on oikeasti wanha suklaarasia ja se löytyi äitini lapsuudenkodin vintiltä. Posliinienkeli taas on lahja ystävältä vuodelta yksi ja kaksi. Kynttelikkö on myös vanhaa perua, enkä todella tiedä kenelle se on joskus kuulunut. Minä olen saanut sen äidiltäni. Viimeisenä oikealla kuvassa näkyy enkelirasia, jonka olen myös saanut (yllättäen) äidiltäni.

The picture on the wall isn't that special, but the frames are. The frames first belonged to my aunt, then to my mom and now to me. The painting and the frames looked awful when I got them, but after painting and changing of the pisture it looked very nice. The rosy box on the left is actually a chocolate case and quite old. I found it from the attic in my mother's childhood home and it's very dear to me. The porcelaine angel was a gift from my friend when we were children. The candlestick is old too, I can imagine, and it is from my mother as well as the angel box on the right.


Tässä on yöllinen näkymä asunnostamme. Aika nätti minusta. Tähän loppuun mainostaisin, että olen käynyt läpi askartelulaatikoitani ja vaatekaappiani, joten laittelen mahdollisesti piakkoin tavaraa myyntiin. Käykää siis myöhemmin vilkaisemmassa, jos olisit valmis antamaan uuden kodin retromekolle tai askartelutarvikkeille. Täytynee vain ensin kuvailla myyntikappaleita hiukan.

And above is the view from our appartment. Quite nice, huh?